Hyvinvointialueet vahvistamassa alueen elinvoimaa

Uusilla hyvinvointialueilla on ydintehtävänään sote- ja pelastuspalvelujen järjestäminen uudella tavalla. Tämän ydintehtävän lisäksi alueilla on loistava mahdollisuus vahvistaa oman alueen elinvoimaa huomioidessaan elinkeinopoliittiset näkökulmat päätöksenteossaan. Valittujen päättäjien vastuu on etsiä rohkeasti uusia toimintamalleja. Menneestä kiinni pitäminen ei ole uudistusta, on katsottava eteenpäin uusia ratkaisuja etsien. 

On tärkeää, että kunnat ja hyvinvointialueet eivät myöskään harjoita itse elinkeinotoimintaa aloilla, joilla on yksityistä yritystoimintaa. Oleellista on, että ei tehtäisi markkinoita vääristäviä ratkaisuja esimerkiksi tukipalvelutuotannon suhteen. Hyvinvointialueet voivat osaltaan toimia alustana alueen yritystoiminnalle ja tätä kautta edistää alueen elinvoimaa merkittävällä tavalla.

Virkamiesten ja luottamushenkilöiden tuleekin tehdä yritysvaikutusten arviointia, päättäessään palvelustrategian ja tukipalvelujen järjestämisen tavoista. Hyvinvointialueen järjestämien palvelujen ytimessä on alueen ihmisten hyvinvointia edistävät ratkaisut. Tämän lisäksi hyvinvointialueen yksi merkittävä rooli on olla osaltaan tekemässä alueen elinvoimaa edistäviä päätöksiä. Ottamalla yksityiset toimijat mukaan palvelujen tuottamiseen, voidaan edistää uusien kasvuyritysten syntymistä alueelle. Tämän seurauksena saamme lisää työpaikkoja, asukkaita ja kipeästi kaivattuja verotuloja. 

Julkisomisteisten sidosyksiköiden liikevaihto Suomessa on nykyisin noin 40 miljardia. Ei ole toista Läntisen Euroopan maata, jossa olisi näin mittavasti julkista yritystoimintaa. On tärkeää, että julkinen sektori keskittyy palvelujen järjestämiseen ja ydintoimintojen tuottamiseen. Jo näissä tehtävissä lienee haastetta riittämiin. Julkisin verovaraoin pyöritettävän yhtiön toiminnan laajentuminen ei ole millään tavoin perusteltua rahoituksenkaan näkökulmasta. 

Huolehditaan yhdessä, että emme ole luomassa markkinoita, joissa vain muutamat julkiset yhtiöt ja jokunen iso yritys toimivat ja samalla tapamme pk-yrittäjyyden. Ellei markkinoilla ole yrityksiä riittävästi, kunnat ja alueet voivat olla myötävaikuttamassa tilanteeseen olemalla aluksi yhtiössä mukana osakkaana ja myöhemmin luopua myymällä osakkuus pois.

Palvelustrategiassa tuleekin erottaa selkeästi järjestäjän ja tuottajan roolit. Alueille tulisi laatia avoin yhteinen kustannuslaskentajärjestelmä, jotta pääsemme oikeasti vertailemaan hintoja ja objektiivisesti kilpailemaan laadulla. Laajat yhteishankinnat ovat vaaraksi pk-yrittäjyydelle ja terveelle kasvulle. Vastaiskuna vaaralle onkin palvelusetelien laaja käyttö ja pienempiin osiin pilkotut kilpailutukset. Yhteisyritykset ovat uusi mahdollisuus markkinapuutealueilla. Oman tuotannon riittämättömyys tulisi korvata automaattisesti palvelustelillä.

Avoimuus, vertailtavuus, luottamus ja yhdessä tekeminen luovat hyvää pohjalle uudelle laadukkaalle ja kustannustehokkaalle palvelulle — ihmisen parhaaksi.

Katja Rajala (kok.)

HTM, yrittäjä

Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen varapuheenjohtaja

Suomen Yrittäjien valtuuston jäsen ja elinkeinopolitiikan valiokunnan puheenjohtaja

Vaasan kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu

(Kirjoitus julkaistu 23.3.2022 Ilkka-Pohjalaisen mielipiteissä)

One thought on “Hyvinvointialueet vahvistamassa alueen elinvoimaa

Vastaa käyttäjälle Tuula Töyli Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s