Päätöksenteon keskiössä – ihminen vai talous?

Saako puhua vain rahasta vai pitääkö puhua ainoastaan ihmisistä, kun puhutaan kuntapäätöksenteosta? Nämä asetetaan monesti vastakkain ja omaa kantaa puolustellaan kiivaasti omien suojavallien takaa ja toisia syytellään rahan ahneeksi tai vastuuttomiksi tuhlareiksi. 

Keskusteluissa näyttäytyy välillä ristiriitainen suhtautuminen rahaan ja talouskuriin. Aivan kuin kyse olisi jostain paheellisesta, joka on vastakkain ihmisten tarpeiden kanssa. Toisaalta taas toinen ääripää rahapuheesta kadottaa ajoittain itse ajatuksen siitä, keitä ja mitä varten talouden perään on katsottava tarkoin. 

Meillä kaikilla on oma ihmiskäsitys, ajatus hyvästä yhteiskunnasta ja toimivasta arjesta, sekä rahan roolista. Painotamme asioita omasta arvopohjastamme käsin. Siihen on meillä oikeus, mutta meillä on myös velvollisuus yrittää ymmärtää muita. Valtuustossa päätöksiä tehdään kuntalaisten rahoilla, tavoitellen asukkaiden mitä moninaisimpien palvelutarpeiden tyydyttämistä läpi elämänkaaren. 

On vastuutonta luvata kaikkea hyvää kaikille, miettimättä sitä, millä palvelut saadaan kustannettua. Toisaalta taas vaarana on kadottaa inhimillisyys elämän moninaisuuden äärellä, mikäli tiukasta taloudenpidosta tulee itseisarvo. 

Vastuu on sekä rahasta, että ihmisestä. Siksi molemmista tulee puhua. Ne kulkevat käsi kädessä. Yrittäjyys, yritteliäisyys ja osaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksesta alkaen ja siitä jatkuen, kantaa tulevaisuuteen. Emme kuitenkaan saa unohtaa yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä. Itse uskon, että kaikki panostus elinvoimaiseen kuntaan ja yritystoimintaan luo kestävän talouspohjan. Tästä riittää jaettavaa kuntalaisten parhaaksi turvaten sitä, että meillä on huominen, johon kannattaa aamulla herätä. Pidetään huolta taloudesta ja ihmisestä.

Katja Rajala, Vaasa

yrittäjä ja yrittäjävaikuttaja

Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Vaasassa numerolla 338

Kirjoitus on julkaistu Mega – lehdessä vko 21 / 2021

Yrittäjyys on päivän sana

Yrittäjyys puhuttaa ajassamme runsaasti eri näkökulmista. Siihen kannustetaan, tuetaan ja koulutetaan. Jopa uusista opetussuunnitelmista löytyy yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyys kiinnostaa ja vetää puoleensa. Suomen Yrittäjien Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija haluaisi valmistuttuaan yrittäjäksi. Ennen kaikkea yrittäjiltä odotetaan paljon, jotta Suomen talouskasvu saataisiin nousuun ja verovaroja palveluiden tuottamiseen. Yrittäjien tulisi ratkaista työttömyyden ongelmat, yksinkertaisesti vain kasvattamalla liiketoimintaa ja työllistämällä enemmän.

Uutta yritystä perustettaessa tarjolla on lukuisia neuvoa antavia tahoja ja kovaa faktaa. On ”näin perustat yrityksen” oppaita, kirjoja, yrittäjyys- kursseja ja yritysneuvojia arvioimaan liiketoimintasuunnitelmia. Saatavilla on lukuisia teoksia menestyksekkäästä johtamisesta, budjetoinnista, yrityksen ja palvelujen kehittämisestä sinisille vesille, markkinoinnin saloja unohtamatta. Alkava yrittäjä ei kykene edes sisäistämään kaikkea uutta tietoa. Uusi yrittäjä aloittaa intoa, ideoita ja voimaa uhkuen. Vuodet vaihtuvat, yritys kasvaa ja pysyy hengissä. Muu elämä etenee yrittäjyyden rinnalla. Kukaan ei kertonut miten olla yrittäjä vuodesta toiseen, jaksaa silloinkin, kun kukaan muu ei enää usko, eikä jaksa. Miten selvitä yksilönä yrittäjyyden haasteista, samalla läpi eläen myös elämän muut roolit?

Tulevassa kirjassani Yrittäjän Syke– Yrittäjänä elämisen taito avaan perusteellisesti yrittäjänä elämistä ja hengittämistä pitkäjänteisestä näkökulmasta. Yrittäjyys on kestävyyslaji. Omia yrittäjyyden tuntojaan kirjassa jakavat myös tunnetut yrittäjät. Opimme yrittäjyyttä oman kokemuksen kautta, mutta voimme myös voimaantua ja oppia toistemme tarinoista.

Katja Rajala

Yritysvalmentaja ja esikoiskirjailija

Innopop Oy