Sote–palvelut tulevat eniten meidän jokaisen iholle. Päättäjien iholla se tarkoittaa vastuullisuuden painetta.

Vastuullisuus on sana, joka on kovasti käytössä monissa eri asiayhteyksissä. Hyvä niin. Etenkin viime aikoina, se on liitetty kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyviin aiheisiin. Vastuullisuuden vastakohta lienee vastuuttomuus, mutta uskon, että väliin mahtuu laaja harmaa vyöhyke. Se ei ole vain mustaa ja valkoista, sillä se sisältää monta eri ulottuvuutta. Vastuullisuus tarkoittaa meille jokaiselle erilaisia asioita, sillä se on vahvasti sidoksissa arvopohjaamme. Yksilön tai organisaation arvopohja määrittää toimia ja valintoja arvioidessamme vastuullisuutta. 

Joku kokee vastuullisuutta vaikkapa kierrättämällä, ajamalla sähköautolla, huolehtimalla lähimmäisistään, antamalla rahaa keräyksiin vähävaraisille tai yhteiskuntavaikuttajana toimien. Toinen henkilö ei ajattele arjessaan vastuullisuutta juuri lainkaan. Mitä se tarkoittaa sinulle? Tulevissa aluevaaleissa yksilö voi kantaa vastuunsa äänestämällä ja näin vaikuttaa omalla paikallaan. Organisaatiotasolla on tärkeää, että sen nimissä toimivat työntekijät ja päättäjät jakavat ja ymmärtävät yhteiset organisaation arvot, jotta ne voivat toimia kompassina tehtäessä vastuullisia valintoja tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Tulevan hyvinvointialueen päättäjillä taloudellisen- ja sosiaalisen vastuullisuuden paine on kova. Sosiaalista vastuuta tulee kantaa henkilöstön, kaikkien palveluja käyttävien ihmisten, sote-yritysten ja järjestöjen osalta. Kaikki palvelujen tuottajat on otettava tasapuolisesti mukaan kehittämään palveluverkostoa. Ketään toimijaa ei saa syrjiä ja alueen asukkaiden on saatava tasapuolista kohtelua eri palvelutarpeissa. Ihmisiä ei saisi roikottaa jonoissa elämätilanteiden ja sairauksien pahentuessa. Henkilöstön jaksaminen ja työnantajamielikuvan kehittäminen konkreettisin teoin on nostettava keskiöön. Palvelukokemus syntyy ihmiseltä ihmiselle.

Meiltä jokaiselta verovaroin kerätyt yhteiset varat on saatava entistä paremmin riittämään palvelujen tuottamiseksi. Pohjanmaan hyvinvointialueen yksi kirjatuista arvoista on eteenpäin katsova. Tämä velvoittaa jokaista valittua päättäjää rakentamaan uudenlaista palvelujen kokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. On ymmärrettävä vastuu tehtävästä, jossa tulee hyväksyä muutos ja etsiä uusia mahdollisuuksia. 

Alueella on iso vastuu taloudesta ja ihmisistä. Hyvinvointipalvelut eivät saa kärsiä huonosti hoidetun talouden vuoksi. On keksittävä uudenlaiset toimintatavat, prosesseja tulee hiomalla hioa ja pitää huoli alueen tärkeimmästä resurssista: henkilöstöstä. Vastuullinen varojen käyttö vaatii luovuutta. Tämä edellyttää voimakasta halua kokeilla uutta, tehdä asioita toisin ja löytää uusia yhteistyön muotoja. 

Avoin yhtenäinen kustannuslaskentajärjestelmä loisi faktaa päättäjille hintojen vertailuun ja toiminnan suuntaamiseen, kun etsitään sitä parasta, laadukasta ja kustannustehokasta tapaa tuottaa palvelut. Päättäjät tarvitsevat avointa, kattavaa dataa päätöksenteon tueksi. Mielenkiintoista olisi saada myös numeerisen raportin rinnalle kuvausta uusista toimintamalleista, niiden kipukohdista ja onnistumisista. Näin päästäisiin kiinni kehittämisen ytimeen. Vastuullinen hyvinvointialueen valtuusto ottaa uuden luomisen ja uudistuksen johtamisen toiminnan keskiöön siten, että se huomioi ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun. Vastuu on iso, sillä sote-palvelut tulevat eniten meidän jokaisen iholle.  

Katja Rajala 

Pohjanmaan aluevaaliehdokas (kok.) 

Vaasan kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen

Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän valtuuston jäsen 

Yrittäjä, hallintotieteiden maisteri: sote-johtaminen

Kirjoitus julkaistu Mega-lehdessä 2/2022

Yritykset mukana hyvinvointia luomassa

Mullistava muutos aivan kuin hiipii arkeemme päivien rullatessa kohti uuden vuoden vaihdetta. Historiallisen iso sote-uudistus konkretisoituu palvelujen siirtyessä hyvinvointialueelle. Meidän alueellamme tämä tapahtuukin jo hieman ennen muita. Nyt ei ole enää aika miettiä onko uudistuksen puolesta, vaiko vastaan. Päätös on tehty ja sen mukaan eletään. Nyt on toiminnan aika!

Arjen keskusteluissa kuulostaa siltä, että muutos on ihmistä isompi ja sitä on vaikea hahmottaa, saatikka, että siitä osaisi jotain sanoa.  Alan yrittäjätkin miettivät kuumeisesti sitä, että mikä heidän asemansa tulee olemaan osana palvelutuotantoa. Meillä on Suomessa 18 200 sote-alan yritystä. Näistä 80 % on alle neljä henkeä työllistäviä yrityksiä, jotka ovat turvaamassa juuri niitä haluttuja, yksilöllisiä lähipalveluja. Liian usein tämänkin alan yrityksistä puhuttaessa keskustelu virittyy siihen suuntaan, kuin kaikki olisivat isoja toimijoita, joiden verorahat kulkeutuvat muualle. 

Nyt on aika määritellä palvelustrategioihin yrityksille oma paikkansa palveluntuottajina. Mitä palveluja ostetaan, millaisia osuuksia ja millä välineillä? Lisätään rohkeasti palveluseteleitä ehkä sellaisiinkin palveluihin, joista ei vielä ole omalla alueella kokemusta. Kaikki toimijat on valjastettava purkamaan jonot ja hoitamaan ikäihmiset, nuoria ja lapsiperheitä unohtamatta. Yrityksille ja yhdistyksille on oma paikkansa julkisten palvelujen rinnalla. 

Alueemme voi olla halutessaan jopa edelläkävijä etsien uusia yhteistyömuotoja ja teknologian hyödyntämisen vaihtoehtoja. Pahinta varmaan olisi, että sote-alan työntekijät vain siirtyvät uuden hallinnon alle ja kaikki jatkuu kuten aikaisemminkin kustannusten ryöstäytyen käsistä. Nyt on haettava ensisijaisesti toimintatapojen uudistusta ja unohtaa se, miten aina on tehty. Kasvun asenne, niin yksilö kuin organisaatiotasolla vie elämää ja toimintoja uuteen. Sanoudutaan tietoisesti irti muuttumattomuuden asenteesta. 

Voisimmeko vaikkapa ottaa mallia onnistuneesta energiaklusterista ja rakentaa rinnalle hyvinvointiklusterin? Törmäytetään yhteen eri toimijoita. Mitähän voisikaan syntyä hoiva-alan yrityksen, oppilaitoksen ja vaikka pelialan yrittäjän kohtaamisesta? Ollaan mieli avoinna ja poiketaan tutulta polulta. 

Katja Rajala

Kirjoitus on julkaistu: Vaasa Insider, 25.11.2021

Elinvoimaa yhteistyöllä

Elinvoimaa yhteistyöllä on vahva vetoomus siitä, että yhdessä tehden voidaan saavuttaa jotain parempaa, jotain dynaamista ja eteenpäin vievää. Nyt jos koskaan, tällaista tekemisen mallia yhteiskuntamme tarvitsee. Emme voi ratkoa hyvinvointivaltion haasteita velanotolla, veronkorotuksilla ja julkista sektoria paisuttamalla. On tehtävä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, on käännettävä kivet ja kannot keinoihin, joilla lisäämme työllisyyttä ja parannamme ostovoimaa. Yhteiskuntamme ei kestä julkista sektoria suurentamalla, vaan keskittymällä sen toimintoja ydintehtäviin. Julkiselle sektorille on oma tärkeä paikkansa toi- mijana, mutta tulee tarkkaan miettiä, mihin niukkoja resursseja viisaasti käytetään. Ajan haasteisiin vastaaminen vaati rohkeutta, uudistushalua, ajan ilmiöiden laajaa hahmottamista, tosiasioiden tunnustamista ja yhteistyökykyä.

Tarvitsemme monen tasoista yhteistyötä alueiden, kuntien, yritysten, ja ylipäätään eri sektoreiden välillä. Lopulta kuitenkin kaiken tasoisessa yhteistyössä kyse on yksilöistä, ihmisistä ja heidän välillänsä tapahtuvista asioista. Meistä jokainen, sinä ja minä olemme omalla paikallamme avainasemissa. Voimme omalla paikallamme, asenteillamme, puheillamme ja päätöksillämme olla vaikuttamassa tulevaisuuden kehitykseen ja siihen, millaista ilmapiiriä ja tulevaisuuden kuvaa maalaamme ympärillemme ja lähipiiriimme. 

Hyvinvoinnin juuret ovat työssä ja yrityksissä. Työpaikkojen luominen, palkkaaminen ja työn tekeminen tulee olla aina kannattavaa, kuten itse yrittäminen. Avoimet markkinat ja reilu kilpailu, jossa pienikin yritys voi pärjätä, on vahva alueen menestyksen pohja. Julkisen toimijan tulee keskittyä omiin ydintehtäviin eikä vääristää markkinoita. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen onkin selkeästi erotettava toisistaan. Kuntien hankintoja on tehtävä enemmän pienissä osissa ja palvelusetelit otettava laajasti käyttöön siten, että asiakas on keskiössä hänen valintansa vapautta vahvistaen. Samanaikaisesti tulee kehittää yhteistyömuotoja luottamuksen lisäämiseksi ja palvelujen laadun turvaamiseksi osana tuottamisen valvontaprosessia. Näin luodaan puitteita elinvoimaiselle ja monipuoliselle yrittäjyydelle ja palvelurakenteelle. 

Kuntien ja eri viranomaisten tehtävä on luoda suotuisa toimintaympäristö yrityksille ja osaavan työvoiman riittävyydestä huolehtiminen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä, tasavertaista kanssakäymistä, vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Tämän kaltainen yhteistyö synnyttää työpaikkoja, palveluja ja verotuloja julkisten palvelujen rahoittamiseen. Eräänlaisena lopputuotteena siitä syntyy paljon kaivattua elinvoimaa. 

Katkelma kirjastani: Yrittäjän syke – yrittäjänä elämisen taito (Katja Rajala). Kustantaja Readme.

Kirjaa myy Suomalainen kirjakauppa ja Adlibris. Tilaa kirja tästä: https://www.adlibris.com/fi/kirja/yrittajan-syke-9789523730830