Elinvoimaa yhteistyöllä

Elinvoimaa yhteistyöllä on vahva vetoomus siitä, että yhdessä tehden voidaan saavuttaa jotain parempaa, jotain dynaamista ja eteenpäin vievää. Nyt jos koskaan, tällaista tekemisen mallia yhteiskuntamme tarvitsee. Emme voi ratkoa hyvinvointivaltion haasteita velanotolla, veronkorotuksilla ja julkista sektoria paisuttamalla. On tehtävä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, on käännettävä kivet ja kannot keinoihin, joilla lisäämme työllisyyttä ja parannamme ostovoimaa. Yhteiskuntamme ei kestä julkista sektoria suurentamalla, vaan keskittymällä sen toimintoja ydintehtäviin. Julkiselle sektorille on oma tärkeä paikkansa toi- mijana, mutta tulee tarkkaan miettiä, mihin niukkoja resursseja viisaasti käytetään. Ajan haasteisiin vastaaminen vaati rohkeutta, uudistushalua, ajan ilmiöiden laajaa hahmottamista, tosiasioiden tunnustamista ja yhteistyökykyä.

Tarvitsemme monen tasoista yhteistyötä alueiden, kuntien, yritysten, ja ylipäätään eri sektoreiden välillä. Lopulta kuitenkin kaiken tasoisessa yhteistyössä kyse on yksilöistä, ihmisistä ja heidän välillänsä tapahtuvista asioista. Meistä jokainen, sinä ja minä olemme omalla paikallamme avainasemissa. Voimme omalla paikallamme, asenteillamme, puheillamme ja päätöksillämme olla vaikuttamassa tulevaisuuden kehitykseen ja siihen, millaista ilmapiiriä ja tulevaisuuden kuvaa maalaamme ympärillemme ja lähipiiriimme. 

Hyvinvoinnin juuret ovat työssä ja yrityksissä. Työpaikkojen luominen, palkkaaminen ja työn tekeminen tulee olla aina kannattavaa, kuten itse yrittäminen. Avoimet markkinat ja reilu kilpailu, jossa pienikin yritys voi pärjätä, on vahva alueen menestyksen pohja. Julkisen toimijan tulee keskittyä omiin ydintehtäviin eikä vääristää markkinoita. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen onkin selkeästi erotettava toisistaan. Kuntien hankintoja on tehtävä enemmän pienissä osissa ja palvelusetelit otettava laajasti käyttöön siten, että asiakas on keskiössä hänen valintansa vapautta vahvistaen. Samanaikaisesti tulee kehittää yhteistyömuotoja luottamuksen lisäämiseksi ja palvelujen laadun turvaamiseksi osana tuottamisen valvontaprosessia. Näin luodaan puitteita elinvoimaiselle ja monipuoliselle yrittäjyydelle ja palvelurakenteelle. 

Kuntien ja eri viranomaisten tehtävä on luoda suotuisa toimintaympäristö yrityksille ja osaavan työvoiman riittävyydestä huolehtiminen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä, tasavertaista kanssakäymistä, vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Tämän kaltainen yhteistyö synnyttää työpaikkoja, palveluja ja verotuloja julkisten palvelujen rahoittamiseen. Eräänlaisena lopputuotteena siitä syntyy paljon kaivattua elinvoimaa. 

Katkelma kirjastani: Yrittäjän syke – yrittäjänä elämisen taito (Katja Rajala). Kustantaja Readme.

Kirjaa myy Suomalainen kirjakauppa ja Adlibris. Tilaa kirja tästä: https://www.adlibris.com/fi/kirja/yrittajan-syke-9789523730830

Päätöksenteon keskiössä – ihminen vai talous?

Saako puhua vain rahasta vai pitääkö puhua ainoastaan ihmisistä, kun puhutaan kuntapäätöksenteosta? Nämä asetetaan monesti vastakkain ja omaa kantaa puolustellaan kiivaasti omien suojavallien takaa ja toisia syytellään rahan ahneeksi tai vastuuttomiksi tuhlareiksi. 

Keskusteluissa näyttäytyy välillä ristiriitainen suhtautuminen rahaan ja talouskuriin. Aivan kuin kyse olisi jostain paheellisesta, joka on vastakkain ihmisten tarpeiden kanssa. Toisaalta taas toinen ääripää rahapuheesta kadottaa ajoittain itse ajatuksen siitä, keitä ja mitä varten talouden perään on katsottava tarkoin. 

Meillä kaikilla on oma ihmiskäsitys, ajatus hyvästä yhteiskunnasta ja toimivasta arjesta, sekä rahan roolista. Painotamme asioita omasta arvopohjastamme käsin. Siihen on meillä oikeus, mutta meillä on myös velvollisuus yrittää ymmärtää muita. Valtuustossa päätöksiä tehdään kuntalaisten rahoilla, tavoitellen asukkaiden mitä moninaisimpien palvelutarpeiden tyydyttämistä läpi elämänkaaren. 

On vastuutonta luvata kaikkea hyvää kaikille, miettimättä sitä, millä palvelut saadaan kustannettua. Toisaalta taas vaarana on kadottaa inhimillisyys elämän moninaisuuden äärellä, mikäli tiukasta taloudenpidosta tulee itseisarvo. 

Vastuu on sekä rahasta, että ihmisestä. Siksi molemmista tulee puhua. Ne kulkevat käsi kädessä. Yrittäjyys, yritteliäisyys ja osaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksesta alkaen ja siitä jatkuen, kantaa tulevaisuuteen. Emme kuitenkaan saa unohtaa yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä. Itse uskon, että kaikki panostus elinvoimaiseen kuntaan ja yritystoimintaan luo kestävän talouspohjan. Tästä riittää jaettavaa kuntalaisten parhaaksi turvaten sitä, että meillä on huominen, johon kannattaa aamulla herätä. Pidetään huolta taloudesta ja ihmisestä.

Katja Rajala, Vaasa

yrittäjä ja yrittäjävaikuttaja

Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Vaasassa numerolla 338

Kirjoitus on julkaistu Mega – lehdessä vko 21 / 2021

Yrittäjyys on päivän sana

Yrittäjyys puhuttaa ajassamme runsaasti eri näkökulmista. Siihen kannustetaan, tuetaan ja koulutetaan. Jopa uusista opetussuunnitelmista löytyy yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyys kiinnostaa ja vetää puoleensa. Suomen Yrittäjien Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija haluaisi valmistuttuaan yrittäjäksi. Ennen kaikkea yrittäjiltä odotetaan paljon, jotta Suomen talouskasvu saataisiin nousuun ja verovaroja palveluiden tuottamiseen. Yrittäjien tulisi ratkaista työttömyyden ongelmat, yksinkertaisesti vain kasvattamalla liiketoimintaa ja työllistämällä enemmän.

Uutta yritystä perustettaessa tarjolla on lukuisia neuvoa antavia tahoja ja kovaa faktaa. On ”näin perustat yrityksen” oppaita, kirjoja, yrittäjyys- kursseja ja yritysneuvojia arvioimaan liiketoimintasuunnitelmia. Saatavilla on lukuisia teoksia menestyksekkäästä johtamisesta, budjetoinnista, yrityksen ja palvelujen kehittämisestä sinisille vesille, markkinoinnin saloja unohtamatta. Alkava yrittäjä ei kykene edes sisäistämään kaikkea uutta tietoa. Uusi yrittäjä aloittaa intoa, ideoita ja voimaa uhkuen. Vuodet vaihtuvat, yritys kasvaa ja pysyy hengissä. Muu elämä etenee yrittäjyyden rinnalla. Kukaan ei kertonut miten olla yrittäjä vuodesta toiseen, jaksaa silloinkin, kun kukaan muu ei enää usko, eikä jaksa. Miten selvitä yksilönä yrittäjyyden haasteista, samalla läpi eläen myös elämän muut roolit?

Tulevassa kirjassani Yrittäjän Syke– Yrittäjänä elämisen taito avaan perusteellisesti yrittäjänä elämistä ja hengittämistä pitkäjänteisestä näkökulmasta. Yrittäjyys on kestävyyslaji. Omia yrittäjyyden tuntojaan kirjassa jakavat myös tunnetut yrittäjät. Opimme yrittäjyyttä oman kokemuksen kautta, mutta voimme myös voimaantua ja oppia toistemme tarinoista.

Katja Rajala

Yritysvalmentaja ja esikoiskirjailija

Innopop Oy