Minäkin olen epäonnistunut

Yrittäjyys on aina hyppy tuntemattomaan ja sisältää mahdollisuuden onnistua, tai epäonnistua. Elämää ei voi elää varman päälle, kuten ei myöskään yrittämistä. Itse olen saanut kokea jo melko pitkän yrittäjähistorian aikana sekä onnistumista, että epäonnistumista. Mustien ajanjaksojen aikana olen ajatellut, että ei koskaan enää. Olen kuitenkin noussut tuhkasta, kerännyt voimavarojen rippeet, yrittänyt katsoa valoa kohti ja uskoa yrittämiseen. Se on kantanut lopulta hedelmää. Tänään olen nöyrin ja kiitollisin mielin, sillä tiedän, miten epäonnistuminen hankaloittaa elämää.

Jokaisen rehellisesti toimineen yrittäjän pitäisi voida aloittaa liiketoiminta uudelleen mahdollisimman nopeasti. Nykyisin lainsäädännössä konkurssin tehneitä yrittäjiä arvioidaan monesti liian negatiivisesti, eikä keskitytä kannustamaan yrittäjiä aloittamaan liiketoimintaa uudelleen. Edelleenkin etenkin viranomaisten asenteissa on paljon korjaamisen varaa. Se, että epäonnistut ei tee sinusta rikollista, tai vähä-älyistä typerystä. Muistetaan ihmisen kunnioitus epäonnistumisenkin äärellä ja etenkin juuri silloin.

Haluamme, että rehellinen yrittäjä pääsee myös konkurssin jälkeen nopeasti uuteen alkuun. Esimerkiksi viranomaisprosesseja tulee uudistaa niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista. Lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että vanhan liiketoiminnan velat eivät saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista. Erilaisia maksukyvyttömyystilanteita koskevia menettelyjä tulee kehittää edelleen yhä joustavammiksi. Rehellisesti toimineiden yrittäjien tulee voida palata liiketoiminnan pariin konkurssin jälkeen. Konkurssi ei saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista. Lainsäädännöstä tulee poistaa esteitä liiketoiminnan uudelleenaloittamiseen.

Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään yrittäjää. Annetaan ihmisille uusi mahdollisuus!

Katja Rajala (kok.)

eduskuntavaaliehdokas

Vaasa

www.katjarajala.fi

Kauneus pelastaa maailman

Kauneus pelastaa maailman, totesi Dostojevskin Idiootti-romaanin päähenkilö, ruhtinas Myškin. Uskon, että monilla niskakarvat nousevat pystyyn moisesta väittämästä. Ja todellakin, maailma on täynnä isoja, vakavia asioita ja ongelmia. Miten hoidetaan terveyspalvelut, vanhustenhoito, ikäihmiset, eläkkeet, syrjäytyneet nuoret, työttömyys? Painavien asioiden listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tärkeitä asioita kaikki ja niiden eteen on tehtävä kovasti töitä.

Ihminen on kuitenkin psykofyysinen olento, joka tarvitsee monenlaisia asioita voidakseen hyvin. Perustarpeet ovat luonnollisesti etusijalla, mutta emme saa myöskään unohtaa kulttuurielämyksiä. Läpi historian ihmiset ovat luoneet taidetta, musiikkia ja näytelmiä kertoakseen muille jotain itsestään ja elämästään, opettaakseen, viihdyttääkseen, tai säilyttääkseen tietoa seuraaville sukupolville. Tälle on edelleenkin annettava sijaa ja arvostusta yhteiskunnassamme. Se on osa ihmisyyttämme.

Tutkimukset ja käytäntö ovat osoittaneet, että taide ja taiteellinen toiminta edistävät ihmisen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia paitsi arjessa, myös osana hoitoprosesseja.  Esimerkiksi musiikin kuuntelu voi edistää aivohalvauksesta toipumista tai vähentää mielialalääkkeiden tarvetta. Iso-Britanniassa on jopa testattu erityistä taidereseptiä hoitomuotona kroonisista kivuista ja lievistä mielenterveysongelmista kärsiville ja saatu siitä hyviä kokemuksia.

Taiteen ja kulttuurin vaikutukset ovat moninaiset. Ne edistävät terveyttä, parantavat elämänlaatua ja tuovat onnellisuuden ja ilon kokemuksia. Kulttuuritapahtumiin osallistuminen luo lisäksi yhteisöllisyyttä ja jopa pidentää eliniän odotetta. Kulttuuria ei tulisikaan nähdä vain pienen hyväosaisen ryhmän ajanvietteenä, sillä siitä löytyy paljon käyttämätöntä potentiaalia meidän kaikkien hyvinvoinnin lisääjänä, jopa yhtenä osana hoitoprosesseja.

 

Katja Rajala (kok.)

eduskuntavaaliehdokas

http://www.katjarajala.fi

Vaasa