Hyvinvointialueet vahvistamassa alueen elinvoimaa

Uusilla hyvinvointialueilla on ydintehtävänään sote- ja pelastuspalvelujen järjestäminen uudella tavalla. Tämän ydintehtävän lisäksi alueilla on loistava mahdollisuus vahvistaa oman alueen elinvoimaa huomioidessaan elinkeinopoliittiset näkökulmat päätöksenteossaan. Valittujen päättäjien vastuu on etsiä rohkeasti uusia toimintamalleja. Menneestä kiinni pitäminen ei ole uudistusta, on katsottava eteenpäin uusia ratkaisuja etsien. 

On tärkeää, että kunnat ja hyvinvointialueet eivät myöskään harjoita itse elinkeinotoimintaa aloilla, joilla on yksityistä yritystoimintaa. Oleellista on, että ei tehtäisi markkinoita vääristäviä ratkaisuja esimerkiksi tukipalvelutuotannon suhteen. Hyvinvointialueet voivat osaltaan toimia alustana alueen yritystoiminnalle ja tätä kautta edistää alueen elinvoimaa merkittävällä tavalla.

Virkamiesten ja luottamushenkilöiden tuleekin tehdä yritysvaikutusten arviointia, päättäessään palvelustrategian ja tukipalvelujen järjestämisen tavoista. Hyvinvointialueen järjestämien palvelujen ytimessä on alueen ihmisten hyvinvointia edistävät ratkaisut. Tämän lisäksi hyvinvointialueen yksi merkittävä rooli on olla osaltaan tekemässä alueen elinvoimaa edistäviä päätöksiä. Ottamalla yksityiset toimijat mukaan palvelujen tuottamiseen, voidaan edistää uusien kasvuyritysten syntymistä alueelle. Tämän seurauksena saamme lisää työpaikkoja, asukkaita ja kipeästi kaivattuja verotuloja. 

Julkisomisteisten sidosyksiköiden liikevaihto Suomessa on nykyisin noin 40 miljardia. Ei ole toista Läntisen Euroopan maata, jossa olisi näin mittavasti julkista yritystoimintaa. On tärkeää, että julkinen sektori keskittyy palvelujen järjestämiseen ja ydintoimintojen tuottamiseen. Jo näissä tehtävissä lienee haastetta riittämiin. Julkisin verovaraoin pyöritettävän yhtiön toiminnan laajentuminen ei ole millään tavoin perusteltua rahoituksenkaan näkökulmasta. 

Huolehditaan yhdessä, että emme ole luomassa markkinoita, joissa vain muutamat julkiset yhtiöt ja jokunen iso yritys toimivat ja samalla tapamme pk-yrittäjyyden. Ellei markkinoilla ole yrityksiä riittävästi, kunnat ja alueet voivat olla myötävaikuttamassa tilanteeseen olemalla aluksi yhtiössä mukana osakkaana ja myöhemmin luopua myymällä osakkuus pois.

Palvelustrategiassa tuleekin erottaa selkeästi järjestäjän ja tuottajan roolit. Alueille tulisi laatia avoin yhteinen kustannuslaskentajärjestelmä, jotta pääsemme oikeasti vertailemaan hintoja ja objektiivisesti kilpailemaan laadulla. Laajat yhteishankinnat ovat vaaraksi pk-yrittäjyydelle ja terveelle kasvulle. Vastaiskuna vaaralle onkin palvelusetelien laaja käyttö ja pienempiin osiin pilkotut kilpailutukset. Yhteisyritykset ovat uusi mahdollisuus markkinapuutealueilla. Oman tuotannon riittämättömyys tulisi korvata automaattisesti palvelustelillä.

Avoimuus, vertailtavuus, luottamus ja yhdessä tekeminen luovat hyvää pohjalle uudelle laadukkaalle ja kustannustehokkaalle palvelulle — ihmisen parhaaksi.

Katja Rajala (kok.)

HTM, yrittäjä

Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen varapuheenjohtaja

Suomen Yrittäjien valtuuston jäsen ja elinkeinopolitiikan valiokunnan puheenjohtaja

Vaasan kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu

(Kirjoitus julkaistu 23.3.2022 Ilkka-Pohjalaisen mielipiteissä)

Yhteistyöllä ja muutosvoimalla

Nyt on uuden aika! Olemme tekemässä historiaa luomalla uusia hyvinvointialueita. Sinä voit äänestäjänä olla mukana vaikuttamassa uuteen käyttämällä äänioikeuttasi. Nyt on toiminnan aika, siitäkin huolimatta, että voimme olla eri mieltä, onko tämä toteuttamismalli paras ratkaisu. 

Aluetta on lähdettävä kehittämään vastuullisesti. Vastuu ihmisistä on iso. Tätä vastuuta ei voi kantaa ilman vastuullista taloudenpitoa. On etsittävä keinot, jolla käytettävissä olevat resurssit saadaan riittämään. Emme voi kasvattaa velkataakka tai kiristää jo nyt korkeaa verotusta. Kustannuslaskentajärjestelmä on tehtävä avoimeksi, jotta päättäjillä on käytettävissä ajantasaista ja vertailukelpoista dataa palvelujen kehittämiseen päätöksenteon tueksi. Vastuullisuuteen kuuluu, että vaadimme laatua ja valvomme sitä. 

Onneksi kaikki ei ole aina kiinni rahasta, vaan mahdollisuuksia näkevällä asenteella ja halulla kokeilla uutta, voimme löytää aidosti parempia toimintatapoja. Tavoitteena on saada asiakkaalle saumaton palvelupolku tarvitsemiensa sote-palvelujen sisällä. On selvää, että emme voi jatkaa kuten ennenkin, sillä uudistuksen tavoitteena on muutos. Tarvitsemme muutosvoimaa ja yhteistyötä. 

On etsittävä uusia yhteistyön muotoja järjestöjen ja yritysten kanssa, jotta voimme vastata palvelutarpeisiin. Meillä ei ole varaa kääntää selkää yhdellekään alan tekijälle. Kilpailutusten sijaan on lisättävä palvelusetelien käyttöä. Näin mahdollistamme pienten, laadukkaita ja yksilöllisiä palveluja tarjoavien alueen yritysten mukana olon. Terve kilpailu kirittää laatua ja antaa meille itselle mahdollisuuden valita palveluntuottajan. Hyvinvointialueen palvelustrategian laatiminen on yksi tärkeimpiä ja keskeisimpiä yhteistyön asiakirjoja. Siinä mahdollistetaan kaikkien toimijoiden roolit palvelujen tuottajina ja toimintamallit yhteistyölle.  

Emme saa unohtaa, että tämä kaikki tulee tehdä ihminen keskiössä. Sote- ja pelastuspalvelut tulevat eniten meidän jokaisen iholle. Kun hätä on suuri, on palvelun oltava helposti saatavilla, lähellä ja oikea-aikaisesti. Oikea-aikainen apu säästää inhimillistä kärsimystä, sekä kustannuksia. 

Uskon, että Pohjanmaan hyvinvointialue tulee rakentaa vastuullisesti, yhteistyöllä – ihmistä varten.

Katja Rajala (kok.)

Pohjanmaan aluevaaliehdokas

Kirjoitus julkaistu 16.1.2022 Ilkka-Pohjalaisen mielipide-palstalla